Juokseminen on yksi parhaimmista harrastuksista joita ihminen voi itselleen hankkia. Juoksemalla pystyt harjoittelemaan ja treenaamaan lähes kaikkia ihmiskehon tärkeimpiä elimiä sekä lihaksia. Eritoten hengitykseen liittyvät lihakset ja elimet (keuhkot, rintalihakset, selkäranka, rintaranka) pitävät tästä liikuntamuodosta, eikä sitä turhaan ole kehuttu maailman parhaimmaksi liikuntamuodoksi. Miksi sitten kaikki ei harrasta juoksemista jos se on niin hyödyllistä? Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Vaikka syitä on monia, ne yleensä rajoittuvat kahteen useimmiten kuultavaan syyhyn: Paikat eivät kestä juoksemista, tai ei yksinkertaisesti ole motivaatiota lähteä. Aloittelijan kannattaakin hakea tietoa harrastuksesta, jotta suurimpien sudenkuoppien välttäminen onnistuu sujuvammin.
Mikäli oma kehosi ei yksinkertaisesti kestä juoksemista (esimerkiksi nivelvaivoja, polvivaivoja, jne.), suosittelemme uinnin tutkimista korvaavana vaihtoehtona. Mikäli ongelmana on ikuiset motivationaaliset tekijät, ei ole syytä huoleen. Et ole ainoa joka tämän ongelman kanssa kamppailee.
Ylös, ulos ja lenkille!
Oletko koskaan kuullut tuota lausahdusta? Luultavasti olet, mutta onko tämä saanut sinut ylös, ulos ja lenkille? Todennäköisesti ei. Motivaation kerääminen juoksemista varten on yksi vaikeimpia tehtäviä sillä lähteminen on aina se vaikein vaihe. Juoksuharrastuksen aloittamiseen tarvitaan vahva henkinen päätös siitä, että jotain on oman kuntonsa eteen alettava tekemään. Tällaisen päätöksen hankkiminen usein saattaa pitkästyä sillä ihmismieli tuppaa keksimään erilaisia selityksiä ja syitä sille, miksi tämä ei voisi onnistua. Sen voimme kuitenkin jo tässä vaiheessa kertoa, ettei tällaista “sopivaa” hetkeä tule koskaan elämässäsi olemaan. Paras asia mitä juoksuharrastuksesi kanssa voit koskaan tehdä, on sen aloittaminen.
Mikäli olet joskus urheillut, huomaat, ettei ikävintä ole itse suorituksen aikana (tai jälkeen) oleva olo, vaan lähteminen. Urheilu ja eritoten juokseminen vapauttaa kehoomme endorfiinejä ja ne saavat olomme erityisen hyväksi. Tätä oman kehomme tuottamaa, sivuvaikutuksetonta ja huumaavaa ainetta ei pysty keinotekoisesti tavoittelemaa. Endorfiini on paras mahdollinen palkinto urheilusuorituksestasi ja se antaa välitöntä palautetta siitä, että olet tehnyt jotain oikein. Muista vaalia tätä tunnetta ja pitää se mielessäsi seuraavan kerran, kun koet motivationaalisia ongelmia juoksuharrastuksesi kanssa. Juoksu siis on kehon lisäksi hyväksi myös mielelle.
Juostaanko kilpaa?
Kilpajuokseminen on siitä mielenkiintoinen laji, ettei se vaadi suurempia panostuksia aloittamista varten. Suurin kuluerä tulee olemaan kengät, eikä niissä kannata säästää missään nimessä. Hyvät juoksukengät saattavat mullistaa juoksemisen osaltasi ja säästää esimerkiksi jalkojasi pitkässä juoksussa (pun intended). Mikäli aiot aloittaa kilpajuoksemisen, kannattaa ensiksi perehtyä minkälaisia matkoja haluat juosta kilpaa. Mikäli olet pitkä ja ruuminrakeenteltasi atleettinen, suosittelemme katsomaan vaihtoehtoja sprintti-matkoilta (100m, 200m, 400m). Mikäli olet taas kevytrakenteinen, kestävyysjuoksu saattaa olla sinun lajisi.
Aloittelevalla kilpajuoksijoilla on hyvin saatavilla olevia resursseja sillä kilpaa juostaan lähes vuoden ympäri jossain päin maailmaa. Tämä on myös loistava tapa lisätä jännitystä elämääsi sillä näistä juoksukilpailuista voi yleensä lyödä myös vetoakin. Esimerkiksi pelkästään tällä sivustolla on useita eri peliyhtiöitä listattuna jotka tarjoavat yleisurheilukilpailuista vedonlyönnillisiä kohteita, vuoden ympäri.
Muista palautua
Oli kyseessä sitten kilpajuoksu, tai normaali harrastuspohjalta tehty lenkkeily, palautumisen arvokkuutta ei pidä aliarvioida. Muista venytellä, syödä hyvin sekä nukkua. Ne ovat kolme tärkeintä elementtiä palautumisen nopeuttamiseksi. Huonolla palautumisella on selviä vaikutuksia esimerkiksi seuraavaan päivään, tai jopa tulevaan viikkoon. Se myös lisää loukkaantumisen riskejä jotka puolestaan voivat päättää juoksu-urasi ennen kuin se ehti kunnolla edes alkamaan!
Kun olet tottunut treenaamiseen, kehosi alkaa palautumaan itsestään hieman nopeammin, mitä sillä ennen oli tapana. Samalla tämä sama prosessi hidastuu, mitä vanhemmaksi tulet. Kyseessä on siis oravanpyörä jossa ei oikoreittejä ole olemassa. Kova työ ja sitoutuminen ratkaisee.